Busterin edeltäjä oli alumiiniveneiden uranuurtaja Kello

Ensimmäinen Kello-vene oli 3,2 metriä pitkä ja 1,3 metriä leveä, vain 57 kiloa painava Kello 1. Uraauurtava uutuus esiteltiin Helsingin teknillisillä messuilla 1955 ja Tukholman Allt för sjön -messuilla seuraavana vuonna. 

Jo ensimmäisen tuotantovuoden aikana veneitä myytiin lähes 800 kappaletta. ”Kevytmetallista”, kuten alumiinia silloin kutsuttiin, rakennettu vene oli kevyt soutaa, mutta sen saattoi varustaa myös pienellä perämoottorilla.

Suosittelemme: 7' airoja tai 1 ½ – 2 ½ hv ulkolaitamoottoria.

Jo ensimmäisessä Kello-veneessä oli monia perusominaisuuksia, jotka ovat tuttuja myös nykypäivän Bustereista. Kello-veneet olivat alumiinirakenteen ansiosta turvallisia, huolettomia ja kestäviä. Malliston tyypillisiä tunnusmerkkejä olivat runkomateriaalin lisäksi tummanruskeat mahonkituhdot, sininen kylkiviiva, hitsaustekniikan käyttö ja aikaansa edellä ollut uppoamaton rakenne. 

Varhaisimpien mallien tuhtojen alle oli kiinnitetty sylinterimäiset, alumiinista tehdyt kelluketankit. 1960-luvulla siirryttiin käyttämään kellukeaineena polystyreenimuovia, joka suojattiin alumiinipellillä.

Uuden ja menestyksekkääksi osoittautuneen alumiinivenemalliston taustalla olivat Tuusulan Kellokosken Tehtaiden (Mariefors Bruk) omistajat, Carlanderin perhe.  Toimitusjohtaja Torsten Carlanderin vanhin poika Per Håkan Carlander oli tutustunut ulkomailla alumiiniveneiden valmistukseen ja ehdotti kotimaahan palattuaan pohjoisen olosuhteisiin sopivien venetyyppien sarjavalmistusta.

Kello 1 sai pian seuraajakseen neljä metriä pitkän, hyvin suosituksi osoittautuneen Kello 2 -soutuveneen sekä sarjan suurempia Kello 4 -moottoriveneitä, joissa koneteho nousi 20 hevosvoimaan. Mallisto laajeni nopeasti 16 venemalliin, mutta laajemmassa sarjatuotannossa oli kuusi perusmallia. 

Fiskars osti Kellokosken tehtaat vuonna 1962 ja jatkoi alumiiniveneiden tuotantoa. Kellokosken tehdastilojen käydessä vanhanaikaisiksi tuotanto päätettiin siirtää 1970-luvun puolivälin lähestyessä Ähtäriin Fiskarsin omistamille Inhan Tehtaille. 

Erilaisia Kello-malleja valmistettiin Kellokokosken tehtaiden ja Fiskarsin aikana kaikkiaan noin 14 000 kappaletta. Vienti oli alusta alkaen tärkeää: veneistä 40 prosenttia myytiin eri puolille maailmaa, peräti 19 eri maahan. 

Venetuotanto alkoi Ähtärissä marraskuussa 1976. Ensimmäiset Ähtärissä valmistetut veneet olivat jo myöhempien Bustereiden sukulaiseksi linjoiltaan tunnistettava Kello 12, joka sai nimekseen Fiskars 12. Vene oli 3,6 metriä pitkä ja se varustettiin 15 hevosvoiman perämoottorilla. Siitä kehitettiin hieman suurempi, 20-hevosvoimaiselle moottorille suunniteltu 4,15 metriä pitkä Fiskars 14. 

Vuonna 1977 mallit saivat uudet nimet: Buster ja Mini Buster. Suurelle yleisölle Busterit esiteltiin ensimmäisen kerran Helsingin Vene-77 -messuilla. 

• Tutustu vanhempiin Buster-alumiiniveneisiin: Mallisto kautta aikojen

Lisää tietoa Kello-veneistä löytyy Gunilla Carlander-Reuterfeltin kirjasta Suomen ensimmäiset alumiiniveneet – Kello-veneen tarina.